Kirje neljä: Konnect Youth Consortium
Mitä mä sit meen oikeen tekemään?
Kysymys, johon en oikeastaan itsekään osaa vielä vastata. Tiedän, että hommat tulevat olemaan "harjoittelijan" tasoisia eli valmis ammattilainen ei tarvitse olla. Tiesin jo hyvissä ajoin mihin projektiin osallistun, toisin kuin jotkut muut vapaaehtoiset. Kaikki evät tienneet valmennusleiriin mennessä muun kuin alan (koulu, orpokoti), jolla he tulevat työskentelemään. Mutta kerkesipä omakin projektini muuttua matkan varrella!
Voisin hieman valottaa omaa prosessiani ja kuinka sitten päädyinkään (tulevaan) projektiini.
Itselleni Afrikka maanosana oli täysin selvä, mutta kuten ensimmäisestä kirjeestä selvisi, pohdin useamman kohdemaan väliltä ja listani näytti aluksi tältä:
- Nigeria
- Tansania
- Kenia
- Etelä-Afrikka
- Mosambik
Lista oli maakohtaisessa miellekkyysjärjestyksessä ja sitten vielä maiden alla oli mielenkiintoiset projektit omassa järjestyksessään. Itselleni projektin valinnassa tärkeä kriteeri oli myös työn mielekkyys ja että saisin sieltä eväitä kohti tulevaa. Tiesin jo alusta alkaen, että millaiseen projektiin en halua osallistua. Lapset ovat kivoja ja söpöjä, mutta en kuitenkaan koe, että olisin saanut samalla tavalla irti orpokodista ja/tai koulussa työskentelystä kuin jossain muussa projektissa. Valinnan vaikeutta helpottaa huomattavasti, kun tietää mitä ei ainakaan halua tehdä.
Maista päädyin lopuksi Keniaan ja olisin siellä halunnut osallistua naisten voimaannuttamiseen liittyvään projektiin, johon ei kuitenkaan ollut mahdollista päästä mukaan syksyllä 2018. Maailmanvaihdon pääsihteeri Anni ehdotti minulle projektiksi Kerichon Punaista Ristiä. Homma vaikutti ihan mielenkiintoiselta ja osallistuminen Punaisen Ristin toimintaan kansainvälisessä ympäristössä näyttäisi kivalta CV:ssä, ehkä poikien tulevaisuudessa muitakin mahdollisuuksia kyseisessä puljussa.
Olin asennoitunut Punaisen Ristin projektiin ja tietämättömyyteen itse projektin sisällöstä: Mitä minä sitten tulen tekemään? Mitä Punainen Risti tekee alueella? Mikä on minun roolini tässä projektissa?
Mutta ehkä jopa onni onnettomuudessa, muutama kuukausi tästä eteenpäin sainkin Annilta viestiä projektini vaihtumisesta. Edellisen vapaaehtoisen palaute Punaisesta Rististä ei ollut mairittelevaa: siellä ei ollut mitään tekemistä. Kuusi kuukautta tekemättä mitään ei kuulostanut kovin houkuttelevalta ajatukselta. Annilla oli kuitenkin kirjaimellisesti ässä hihassaan ja korvaavaksi projektiksi minulle ehdotettiin samalla alueella toimivaa Konnect Youth Consortiumia. Kävin läpi järjestön nettisivut ja ne näyttivät paljon informatiivisimmiltä kuin Punaisen Ristin. Järjestön toiminta vastaa myös enemmän mielenkiinnon kohteitani. En voinut olla kieltäytymättä.
Tutuistuin tarkemmin Konnect Youth Consortiumiin ja siihen mitä se oikeastaan tekee. Ymmärtääkseni järjestö ylläpitää paikkaa, jota voisi kutsua meidän käsitteilla "nuorisotaloksi". He tarjoavat nuorille vapaa-ajan aktiviteettien lisäksi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluja ja jakavat tietoutta esimerkiksi HI-viruksesta. Oli kuitenkin yksi asia, joka särähti omaan silmään tutkaillessani järjestön verkkosivuja: AB-ohjelma.
AB-kirjaimet tulevat sanoista Abstinence And Being Faithful eli "pidättäytyminen ja uskollisuus". Aluksi tämä tuntui typerältä ja lähes tulkoon omien arvojen vastaiselta ohjelmalta. Suurimpien tuntemuksien laannuttua yritin analysoida ohjelman merkityksiä ja syitä tarkemmin, tarkastellen asiaa heidän näkökulmastaan.
Mielummin pidättäytyä seksistä kuin tulla raskaaksi tai saada mahdollisesti sukupuolitauti, jos ehkäisyvälineitä ei ole saatavilla. Tuskinpa hallitus maksaa äitiyspäivärahaa yksinhuoltajalisineen, tarjoten vielä maksuttoman päivähoidon skidille kun nuori äiti palaa koulunpenkille. Tai miten käy lapselle, jonka vanhemmat ovat sairastuneet toisen vanhemman syrjähypyn seurauksena HI-virukseen, kun a) kondomeita ei ole tai b) ne ovat kalliita? En tiedä onko kyseisen ohjelman perimmäiset syyt terveydelliset vai löytyykö selitys esimerkiksi uskonnosta? Toivon, että ohjelma syineen ja taustoineen selviää minulle matkani aikana.
Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka omat reaktiot saattavat yllättää. Uskon, että (vapaaehtoistyö)kokemus tarjoaa oivan mahdollisuuden reflektoida omia näkemyksiä ja uskomuksia.
(Kuva lainattu)
Vaikka vapaaehtoistyöpaikkani voi vielä jostain syystä muuttua, olen kuitenkin innokkain ja odottavin fiiliksin menossa harjoittelijaksi Konnect Youth Consortiumiin. Mielestäni parasta koko projektissa onkin sen ympärillä pyörivät teemat. Uskon vahvasti seksuaali- ja lisääntymisterveyden merkitykseen erityisesti tyttöjen yhteiskunnallisen aseman parantamisessa.
Tulevasta projektistani, Konnect Youth Consortumista pääset lukemaan lisää täältä: http://www.kyc.or.ke/
Edit. Näin jälkeenpäin minulle selvisi, että mutu-tuntuma AB-ohjelma ja uskonnollisuuden yhteydestä osui oikeaan, lueskeltuani erilaisia artikkeleita alueelta. Herätyskristillisillä liikkeillä on suuri merkitys alueella seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvässä kasvatuksessa. Mikään ei kuitenkaan ole mustavalkoista, ja syyt liikkeiden vaikutusvaltaan alueella ovat monimutkaiset- ja syiset. Tähän väliin voisin suositella dokumenttia nimeltä God loves Uganda, joka antaa hiukan aspektia herätyskristillisten liikkeiden toiminnasta naapurivaltio Ugandassa.
Kuten aiemmin jo kirjoitin, että AB-ohjelma tuntuu omien arvojen vastaiselta, erityisesti sen takia, koska ohjelmasta on pudotettu pois C eli condom. Kirkolliset piirit näkevät epidemian syynä esiaviottoman- ja aviosuhteiden ulkopuolisen seksin, joiden harrastajat nähdään moraalittomina ja syntisinä. Kristillis-moraalisiin arvoihin perustuva seksuaalikasvatus ei ota kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat HIV/AIDSin leviämiseen Saharan etelänpuolisessa Afrikassa.
Jännittävää, sillä tätäkin aspektia on tullut nyt kriiseiltyä. En kuitenkaan tiedä mitä odottaa ja ehkä parempi niin!
Siiri
Kysymys, johon en oikeastaan itsekään osaa vielä vastata. Tiedän, että hommat tulevat olemaan "harjoittelijan" tasoisia eli valmis ammattilainen ei tarvitse olla. Tiesin jo hyvissä ajoin mihin projektiin osallistun, toisin kuin jotkut muut vapaaehtoiset. Kaikki evät tienneet valmennusleiriin mennessä muun kuin alan (koulu, orpokoti), jolla he tulevat työskentelemään. Mutta kerkesipä omakin projektini muuttua matkan varrella!
Voisin hieman valottaa omaa prosessiani ja kuinka sitten päädyinkään (tulevaan) projektiini.
Itselleni Afrikka maanosana oli täysin selvä, mutta kuten ensimmäisestä kirjeestä selvisi, pohdin useamman kohdemaan väliltä ja listani näytti aluksi tältä:
- Nigeria
- Tansania
- Kenia
- Etelä-Afrikka
- Mosambik
Lista oli maakohtaisessa miellekkyysjärjestyksessä ja sitten vielä maiden alla oli mielenkiintoiset projektit omassa järjestyksessään. Itselleni projektin valinnassa tärkeä kriteeri oli myös työn mielekkyys ja että saisin sieltä eväitä kohti tulevaa. Tiesin jo alusta alkaen, että millaiseen projektiin en halua osallistua. Lapset ovat kivoja ja söpöjä, mutta en kuitenkaan koe, että olisin saanut samalla tavalla irti orpokodista ja/tai koulussa työskentelystä kuin jossain muussa projektissa. Valinnan vaikeutta helpottaa huomattavasti, kun tietää mitä ei ainakaan halua tehdä.
Maista päädyin lopuksi Keniaan ja olisin siellä halunnut osallistua naisten voimaannuttamiseen liittyvään projektiin, johon ei kuitenkaan ollut mahdollista päästä mukaan syksyllä 2018. Maailmanvaihdon pääsihteeri Anni ehdotti minulle projektiksi Kerichon Punaista Ristiä. Homma vaikutti ihan mielenkiintoiselta ja osallistuminen Punaisen Ristin toimintaan kansainvälisessä ympäristössä näyttäisi kivalta CV:ssä, ehkä poikien tulevaisuudessa muitakin mahdollisuuksia kyseisessä puljussa.
Olin asennoitunut Punaisen Ristin projektiin ja tietämättömyyteen itse projektin sisällöstä: Mitä minä sitten tulen tekemään? Mitä Punainen Risti tekee alueella? Mikä on minun roolini tässä projektissa?
Mutta ehkä jopa onni onnettomuudessa, muutama kuukausi tästä eteenpäin sainkin Annilta viestiä projektini vaihtumisesta. Edellisen vapaaehtoisen palaute Punaisesta Rististä ei ollut mairittelevaa: siellä ei ollut mitään tekemistä. Kuusi kuukautta tekemättä mitään ei kuulostanut kovin houkuttelevalta ajatukselta. Annilla oli kuitenkin kirjaimellisesti ässä hihassaan ja korvaavaksi projektiksi minulle ehdotettiin samalla alueella toimivaa Konnect Youth Consortiumia. Kävin läpi järjestön nettisivut ja ne näyttivät paljon informatiivisimmiltä kuin Punaisen Ristin. Järjestön toiminta vastaa myös enemmän mielenkiinnon kohteitani. En voinut olla kieltäytymättä.
Tutuistuin tarkemmin Konnect Youth Consortiumiin ja siihen mitä se oikeastaan tekee. Ymmärtääkseni järjestö ylläpitää paikkaa, jota voisi kutsua meidän käsitteilla "nuorisotaloksi". He tarjoavat nuorille vapaa-ajan aktiviteettien lisäksi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluja ja jakavat tietoutta esimerkiksi HI-viruksesta. Oli kuitenkin yksi asia, joka särähti omaan silmään tutkaillessani järjestön verkkosivuja: AB-ohjelma.
AB-kirjaimet tulevat sanoista Abstinence And Being Faithful eli "pidättäytyminen ja uskollisuus". Aluksi tämä tuntui typerältä ja lähes tulkoon omien arvojen vastaiselta ohjelmalta. Suurimpien tuntemuksien laannuttua yritin analysoida ohjelman merkityksiä ja syitä tarkemmin, tarkastellen asiaa heidän näkökulmastaan.
Mielummin pidättäytyä seksistä kuin tulla raskaaksi tai saada mahdollisesti sukupuolitauti, jos ehkäisyvälineitä ei ole saatavilla. Tuskinpa hallitus maksaa äitiyspäivärahaa yksinhuoltajalisineen, tarjoten vielä maksuttoman päivähoidon skidille kun nuori äiti palaa koulunpenkille. Tai miten käy lapselle, jonka vanhemmat ovat sairastuneet toisen vanhemman syrjähypyn seurauksena HI-virukseen, kun a) kondomeita ei ole tai b) ne ovat kalliita? En tiedä onko kyseisen ohjelman perimmäiset syyt terveydelliset vai löytyykö selitys esimerkiksi uskonnosta? Toivon, että ohjelma syineen ja taustoineen selviää minulle matkani aikana.
Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka omat reaktiot saattavat yllättää. Uskon, että (vapaaehtoistyö)kokemus tarjoaa oivan mahdollisuuden reflektoida omia näkemyksiä ja uskomuksia.
Vaikka vapaaehtoistyöpaikkani voi vielä jostain syystä muuttua, olen kuitenkin innokkain ja odottavin fiiliksin menossa harjoittelijaksi Konnect Youth Consortiumiin. Mielestäni parasta koko projektissa onkin sen ympärillä pyörivät teemat. Uskon vahvasti seksuaali- ja lisääntymisterveyden merkitykseen erityisesti tyttöjen yhteiskunnallisen aseman parantamisessa.
Tulevasta projektistani, Konnect Youth Consortumista pääset lukemaan lisää täältä: http://www.kyc.or.ke/
Edit. Näin jälkeenpäin minulle selvisi, että mutu-tuntuma AB-ohjelma ja uskonnollisuuden yhteydestä osui oikeaan, lueskeltuani erilaisia artikkeleita alueelta. Herätyskristillisillä liikkeillä on suuri merkitys alueella seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvässä kasvatuksessa. Mikään ei kuitenkaan ole mustavalkoista, ja syyt liikkeiden vaikutusvaltaan alueella ovat monimutkaiset- ja syiset. Tähän väliin voisin suositella dokumenttia nimeltä God loves Uganda, joka antaa hiukan aspektia herätyskristillisten liikkeiden toiminnasta naapurivaltio Ugandassa.
Kuten aiemmin jo kirjoitin, että AB-ohjelma tuntuu omien arvojen vastaiselta, erityisesti sen takia, koska ohjelmasta on pudotettu pois C eli condom. Kirkolliset piirit näkevät epidemian syynä esiaviottoman- ja aviosuhteiden ulkopuolisen seksin, joiden harrastajat nähdään moraalittomina ja syntisinä. Kristillis-moraalisiin arvoihin perustuva seksuaalikasvatus ei ota kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat HIV/AIDSin leviämiseen Saharan etelänpuolisessa Afrikassa.
Jännittävää, sillä tätäkin aspektia on tullut nyt kriiseiltyä. En kuitenkaan tiedä mitä odottaa ja ehkä parempi niin!
Siiri
Kommentit
Lähetä kommentti